Keskustelu Seinäjoen keskustan parkkimaksuista on jälleen kerran yltynyt. Maksuttoman pysäköinnin vaatimuksissa vain näkyy jopa populistia piirteitä, sillä kukapa autoilija ei maksuttomasta pysäköinnistä tykkäisi. Esimerkit muualta kuitenkin osoittavat, että isoksi ratkaisuksi maksuttomasta pysäköinnistä ei ole. Samalla keskustelussa ohitetaan oleellisia faktoja.
Ensimmäisenä koko keskustelussa pitäisi huomioida, että keskustojen tyhjentymisen suurin syyllinen on ihmisten ostoskäyttäytymisen muutos, jossa kivijalkaliikkeet eivät ole pärjänneet mukana. Tämä suuntaus on alkanut jo parikymmentä vuotta sitten ja parkkimaksuilla on tässä isossa kuvassa mitätön osuus.
Toki Seinäjoen keskustassakin on menestyviäkin yrityksiä ja jatkuvasti yrityksiä tulee sinne lisää parkkimaksuista huolimatta. Jostain kumman syystä monet yrittäjät siis kokevat keskustan vetovoimaiseksi parkkimaksuista huolimatta. Jos yrityksen tuote tai palvelu on kunnossa, niin ei sitä pieni parkkimaksu häiritse. Seinäjoen keskustassa tosin löytyy myös satoja maksuttomia parkkipaikkoja muun muassa Megakeskuksen, Nuorisokeskuksen ja vanhan Anttilan parkkipaikalta.
Seinäjoesta puhuttaessa, huomioitava asia on myös se, että kaupan keskuksen muuttuminen Seinäjoella Päivölän, Prisman ja Ideaparkin alueille, on tuonut kaupunkiin paljon uusia yrityksiä, jotka eivät keskustaan olisi mahtuneet tai muusta syystä tulleet. Nämä keskukset ovat lisänneet Seinäjoella asiakasvirtaa ja lisänneet siten myös kaupungin verotuloja. Kaupankäynti ja yritykset eivät siis ole kadonneet Seinäjoelta, vaan ne ovat siirtyneet muualle.
Parkkimaksujen poistamisella olisi huomattavat taloudelliset vaikutukset Seinäjoen kaupungin tytäryhtiö Seiparkille. Keskustan lyhytaikainen pysäköinti tuotti yhtiölle viime vuonna 800 000 euroa. Näillä tuotoilla Seipark pystyttää myös uusia parkkihalleja, että pysäköintitilaa riittäisi kaupungin kasvaessa keskustassa tulevaisuudessa useammalle.
Jos lyhytaikainen pysäköinti tehtäisiin maksuttomaksi, niin nuo kustannukset tulisivat kaupungille. Kun kaupungilla kiistellään siitä, onko meillä varaa parikymmentätuhatta vuodessa kustantavaan, kaikille lapsille tasa-arvoiseen iltapäivätoimintaan, niin pidän vähintäänkin erikoisena siirtää autoilijoiden kustannuksia lähes miljoonan seinäjokisen veronmaksajien maksettavaksi.
Keskustan kehittämisessä pitää tunnustaa nämä tosiasiat ja myös se, että vanhanaikainen kaupan keskus ei enää välttämättä ole keskustassa, vaan ne muuttuvat palvelukeskustoiksi. Kehitysideoissa pitäisi miettiä millainen keskustan pitäisi olla 2030–2040-luvulla ja viedä asioita siihen suuntaan. Vanhaa ei kannata jäädä märehtimään, sillä 80-luku ei ole tulossa takaisin.
Yksi syy Seinäjoenkin keskustan negatiiviseen mielikuvaan ja väen keskustapakoon on myös jatkuva julkinen valitus, kuinka keskusta on kuollut eikä sinne kannata mennä, kun on vielä parkkimaksutkin. Tämä ruokkii jatkuvasti negatiivisesti itseään. Valittamisen sijaan useamman kannattaisikin netin ääreltä mennä sinne keskustaan ja käyttää rahaa keskustan yrityksiin.
Kaikesta keskusteluista huolimatta, Seinäjoen keskusta ei todellakaan ole kuollut. Jos kuvia keskustoista missä tahansa otetaan paukkupakkasilla tai kaatosateessa, niin tyhjältä varmasti näyttää. Seinäjoella kuitenkin on hyvällä kesäsäällä aina ihmisiä ja erilaiset tapahtumat vetävät hyvin väkeä keskustaan ympäri vuoden.
Viimeksi joulunavauspäivänä keskusta oli täynnä ihmisiä ja maksuttomana tarjotut bussit olivat osa kuulemma niin täynnä, että osa joutui odottamaan seuraavaa vuoroa. Olisiko siis syytä miettiä maksuttoman pysäköinnin sijaan ennemmin maksutonta joukkoliikennettä?
Tuomas Ojajärvi (vihr.)
kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen
Seinäjoki