Maria Tolppanen kirjoittaa Ilkka-Pohjalaisessa (28.9.2021) nuorten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta. Kirjoituksessa on paljon hyvää, häirinnälle ja ahdistelulle on todellakin oltava nollatoleranssi. Kirjoituksen ajatus häirinnän uhrin vastuusta on kuitenkin vaarallinen.
On väärä signaali nuorelle kertoa, että hän voi omalla pukeutumisellaan tai käytöksellään olla syyllinen siihen, että tulee häirityksi. Teoista ovat aina vastuussa tekijät, eivät koskaan uhrit. Mikäli syyllistämme uhrina olevia nuoria, kynnys kokemuksista kertomiseksi kasvaa. Tällöin nuori jää vaille kaipaamaansa apua ja tekijä saa jatkaa ahdisteluaan jäämättä siitä kiinni.
Mikäli nuoret eivät tule kotona, koulussa tai muissa yhteisöissä hyväksytyiksi sellaisena kuin ovat, hakevat he hyväksyntää jostain muualta. Pahimmillaan nuori ajautuu näin tilanteisiin, joissa tulee hyväksikäytetyksi. Siksi tärkeintä olisi osoittaa ihan jokaiselle nuorelle, kuinka hän on arvokas sellaisena kuin on, riippumatta siitä, miten hän pukeutuu. Ja siksi on erittäin haitallista, että julkista valtaa käyttävä henkilö antaa nuorten ymmärtää, että heissä olisi jotain vikaa, jos he pukeutuvat tietyllä tavalla.
Kuten Tolppanenkin kirjoittaa, on vanhemmilla vastuu kertoa lapsilleen, mikä on hyväksyttävää. Vanhempien tehtävä on opettaa lapsilleen, että toisen pukeutuminen tai kuvat eivät koskaan ole hyväksyttävä syy tai oikeutus epäasialliselle käytökselle.
Maailmassa on valtioita, joissa naisen tulee peittää itsensä kokonaan. En usko Tolppasenkaan haluavan samankaltaista käytäntöä Suomeen. Ajatus siitä, että me määräisimme, minkälainen pukeutuminen on hyväksyttävää, on kuitenkin vaarallisen lähellä tätä ajatusta. Toivon, että Tolppasenkin silmät avautuvat huomaamaan myös tämän.
Kirjoitus on julkaistu Ilkka-Pohjalaisen mielipidepalstalla 4.10.2021.