Etelä-Pohjanmaan aluevaltuusto teki maanantaina 28.10. tukun päätöksiä, joissa taustalla vaikutti huomattavasti enemmän kyläpolitiikka kuin talous ja faktat. Vaikea on olla miettimättä miten erilaiselta päätökset näyttäisivät, jos ne tekisi kokonaisuuden tuntevat sote-alan ammattilaiset.
Yksi tällainen kyläpoliittinen päätös oli Nurmon hammashoitolan säilyttäminen. Säilyttämistä on puolustettu vahvasti sillä, kuinka lasten ja nuorten hammaslääkärikäynnit ei onnistuisi kauempana. Kanta-Seinäjoen alueella on jo aikoja sitten keskitetty hammaslääkäripalveluita vanhalle keskussairaalalle ja Kasperiin. Monilla lapsilla ja nuorilla matkaa tulee useampia kilometrejä, mutta ei tästä ole noussut isoa meteliä ja käynnitkin on saatu hyvin hoidettua.
Lasten hammastarkastukset ovat nykyään kerran kahdessa vuodessa. Tarkastukset onnistuvat hyvin siis myös muutaman kilometrin matkan päässä. Jos Nurmon hammashoitola taas on perustason hoitopaikka, niin vaativampiin toimenpiteisiin pitää joka tapauksessa lähteä kauemmas. Tärkeintä pitäisikin olla se, että hoitoa on tarjolla ja sinne pääsee nopeastikin. Ei se, onko hoitoa saatavilla aivan naapurissa.
Kun taas vedotaan siihen, että aikuiset eivät pysty päivisin lapsia kuskaamaan, niin pitää muistuttaa, että suurimmalla osalla ainakin ala-asteikäisistä lapsista vanhempi on mukana hammaslääkärissä, vaikka hoito tapahtuisi koulun vieressä. Hoitoaikoja voi myös aina muuttaa aikuisten aikatauluihin paremmin sopivaksi.
Nyt tällä identiteettistä kipuilua huokuvalla kyläpolitikoinnilla tehtiin kallis päätös, jossa säästöt haetaan pahimmassa tapauksessa huomattavasti kriittisemmistä kohteista. Ilkka-Pohjalaisessa 30.10. päätöstä pidettiin haastateltavien mukaan “lottovoittona”. Millainenkohan lottovoitto se on, jos tämän säilytettävän lähipalvelun kustannukset maksatetaan hyvinvointialueen työntekijöillä? Tai karsitaanko tämän myötä oikeasti reuna-alueilla asuvien Etelä-Pohjanmaan asukkaiden palveluita?
Nurmon hammashoitolan äänestyksessä ihmetyttää erityisesti “talouspuolueena” profiloituneen kokoomuksen äänestyskäyttäytyminen. Usea kokoomuslainen näytti äänestäneen Nurmon hammashoitolan puolesta, joten ihmettelen, missä oli talousvastuu. Ilmeisesti tärkeämpää olikin yrittää ostaa ääniä kevään vaaleihin, välittämättä siitä taloudesta.
Kun aluevaltuuston päätöksentekoa on seurannut, niin valtuutetuista suurimman osan toivoisi olevan sote-alan ammattilaisia. Kuten Jenni Kuisti (vihr.) Ilkka-Pohjalaisessa 30.10. toteaa, nykyinen aluevaltuusto ei kykene viemään säästöjä läpi ja lopputuloksena on epätasa-arvoisia palveluita.
Sote-alan ammattilaisista suurimmaksi osaksi koostuvalla aluevaltuustolla vältyttäisiin todennäköisesti räikeimmiltä kyläpoliittisilta päätöksiltä. Tähän onneksi voi vaikuttaa ensi kevään aluevaaleissa ja suosittelen vahvasti antamaan äänen sote-alalla työskentelevälle ehdokkaalle.
Tuomas Ojajärvi