Uutta hallituskautta on pitkälti leimannut voimakas velkakeskustelu heti sen alkumetreiltä saakka. Vauhti ei ole hiipumassa, kun valtiovarainministeriö on jälleen elokuun alussa julkistanut ehdotuksensa vuoden 2025 budjetiksi. Mutta miten tähän velkapelotteluksi, oikeistopopulistiseksi tai toisaalta korjausvelaksikin leimattuun keskusteluun tavan tallaajan tulisi sitten suhtautua? Me kaikki emme voi olla taloustieteilijöitä, saati ymmärtää, minkälaisista varoista – suurista tai pienistä suhteutettuna kokonaisuuteen – ylipäätään puhutaan. Olen sitä mieltä, että velkakeskustelussa kissanhännän vedon ja sormen heristelyn sijaan tilaa tulisi antaa yksinkertaiselle viestinnälle, joka tekisi monimutkaista velkakysymystä ymmärrettäväksi kaikelle kansalle. Moni, minä mukaan lukien, ei hahmota esimerkiksi sitä, miten yksityinen velka, valtion velka ja julkisen talouden velka eroavat toisistaan tai miten niitä voidaan verrata toisiinsa.
Me suomalaiset tunnetusti kammoamme velkaa, mutta globaali rahajärjestelmämme kuitenkin perustuu velanottoon. Sitä ei ole edes mahdollista tai syytä maksaa pois kokonaan. Velasta puhuttaessa ei pitäisi pelkästään keskittyä vain velan määrään, vaan siihen, miten velka käytetään. Velka on monitulkintainen ja hankala kokonaisuus. Se liittyy tiiviisti yhteiskunnan laajempiin kysymyksiin, kuten talouskasvuun, työllisyyteen, hyvinvointipalveluihin sekä investointeihin. Niin sanotut valtion talouden säästöt eivät leikkaa pelkästään valtion kuluja vaan myös tuotettavia palveluja ja niistä saatavia tuloja. Kun velkakeskustelu vaikuttaa hyvin sekavalta, ahdistavalta tai jopa pelottavalta, täytyy muistaa, että politiikan taustalla häärää valtava asiantuntijajoukko, joka kuitenkin pyrkii koko yhteiskunnan etuun.
Nykyisen hallituksen velkaa taittavat säätötoimet eivät ole suurelle osalle suomalaisista mieluisia, mutta arvovalinnoista ne kyllä kertovat. Näihin arvokysymyksiin voi jokainen tulevaisuudessa vaikuttaa äänestämällä. Velkapelottelusta hyötyvät eniten vallassa olevat hallituspuolueet. Sen avulla luodaan ilmapiiri, jossa voidaan perustella säästöillä mitä ihmeellisimpiä leikkauksia, jatkaa julkisten palvelujen supistamista ja syyttää kirkkain silmin edellistä hallitusta vastuuttomuudesta.
Ota siis velkakeskustelun velloessa tunnekuohuista irtiotto ja suhtaudu kriittisesti varsinkin sosiaalisen median tarjoamaan yksipuoliseen, kärjistettyyn viestintään. Hae tietosi virallisista lähteistä. Emme tule Suomessa kuolemaan nälkään emmekä velkaan, joten tavan kansalaisen mandaatilla vakuutan, että voit nukkua yösi rauhassa.
Heidi Åkerman
Teksti julkaisu 14.8.2024 Ilkka-Pohjalaisessa mielipidekirjoituksena
[https://ilkkapohjalainen.fi/yleisolta/miten-hurjistuneeseen-velkakeskusteluun-tulisi-suhtautua]