Maanantaina 11.11.2024 Seinäjoen kaupunginvaltuustossa päätettiin vuoden 2025 veroprosentit, talousarvio sekä taloussuunnitelma vuosille 2026-2028.
Vihreä valtuustoryhmä esitti syvän huolensa talousarvion pienestä ylijäämästä. Edellisvuosien suuremmatkin ylijäämät ovat sulaneet alijäämiksi ja tällä hetkelle talouden epävarmuustekijöitä on huomattavasti enemmän. Ylijäämän sulaminen tarkoittaisi jälleen nopeita ja hallitsemattomia sopeutustoimia, eikä esimerkiksi varhaiskasvatus ja koulutus enää kestä näitä.
Kaupunginhallituksen esityksestä poiketen Vihreä valtuustoryhmä esittikin, että veroprosenttia korotetaan 9,2 prosentin sijaan 9,4 prosenttiin. Tämä toisi talousarvioon kolme miljoonaa euroa lisää pelivaraa epävarmassa tilanteessa. Talousarvion pitäessä, lisäeurot eivät valuisi hukkaan, sillä Seinäjoen lainamäärät asukasta kohden ovat kriisikunta rajoilla ja paremmalla ylijäämällä voitaiin lyhentää myös velkaa. Valitettavasti esityksemme sai äänestyksessä ryhmämme lisäksi vain yhden äänen kokoomuksesta ja yhden vasemmistosta.
Vihreän valtuustoryhmän mukaan Seinäjoella pitää tehdä myös rakenteellisia uudistuksia etenkin kun väestön ikärakenne muuttuu. Näiden rakenteellisten uudistusten läpimeno on kuitenkin aina yhtä haastavaa. Talouskuria eniten penäävät puolueetkaan eivät ole uskaltaneet näitä uudistuksia aiemminkaan tehdä. Tästä esimerkkinä juuri vähän aikaa sitten päätettävänä ollut Kouran koulu.Tuleville vuosille suunnitellut 15 miljoonan euron säästöt näillä uudistuksilla voivatkin osoittautua vielä todella haastaviksi.
Vihreiden ryhmäpuheen piti ryhmän puheenjohtaja Tuomas Ojajärvi. Puhe on kokonaisuudessaan alla.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kuntalaiset ruudun takana.
Jälleen kerran olemme jakamassa kiristyvää taloutta kuntalaisille. Se ei tietenkään ole enää mikään yllätys. Kireästä tilanteesta huolimatta talousarvio on saatu puskettua 2,5 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Valitettavasti meillä on edelleen edessä monia epävarmuustekijöitä ja tilanne taloudessa on edelleen se, että tämä ylijäämä uhkaa kääntyä alijäämäksi pienenkin yllätyksen tullessa eteen.
Epävarmuustekijöiden takia meille esiteltiinkin vaihtoehtona myös 1% veronkorotuksen sisältävää talousarviota tämän vuoden ensimmäisissä talousarvioseminaareissamme. Tämä esitys kuitenkin jyrättiin heti alas. Merkit maailman ja talouden suunnasta ovat kuitenkin pysyneet yhtä epävarmoina noista ensimmäisistä seminaareista lähtien. Viranhaltijat valjastettiin kuitenkin etsimään vielä lisää ja enemmän vaihtoehtoja säästökohteita tilanteessa, jossa esimerkiksi koulutuksesta on säästetty jo sellaiset summat, että enempää se ei enää kestä. Ainakin jokainen opettajataustainen valtuutettu voi varmasti yhtyä tähän.
Kun vaihtoehdoksi veronkorotuksille esitetään kovempia säästöjä ja sopeutuksia, niin tulisi avoimesti kertoa, mitä se tarkoittaa. Se ei tarkoita jotain hähmäistä hallinnosta leikkaamista ja projekteista luopumista. Se tarkoittaa käytännössä kirjaston aukioloaikojen lyhentämistä, reuna-alueiden liikuntamahdollisuuksien heikentymistä, monien palvelumaksujen korotuksia ja lopulta myös leikkauksia henkilöstöön, jolloin palveluiden saatavuus ja nopeus heikkenee. Siinä missä Suomen hallituksen ministerit ovat nyt ihmetellyt esimerkiksi museon säästöjen johtavan museoiden sulkemiseen, niin meillä päättäjien toimesta ihmetellään yhtälailla säästöjen vaikutuksia kerta toisensa jälkeen. Esimerkiksi kun säästöjen jälkeen sitä omaa kadunpätkää ei auratakaan yhtä nopeasti kuin ennen.
Henkilöstösuunnitelmassa nämä säästöt tarkoitti jälleen jo muun muassa yhden tärkeän työllisyysalueen viestintäsuunnittelijan toimen poistamista. Seuraavaksi kuitenkin ollaan varmasti ihmettelemässä, miksi viestintä ei toimi. Näin nämä kuitenkin menee, jos tarvittavaan työhön ei säästöjen takia ole tekijöitä. Säästöillä on aina vaikutuksia palveluun.
Meillä päättäjillä tuntuu usein myös olevan hieman liian insinöörimäinen putkiajattelu talousarviota tehdessä. Huomattavasti vähemmän otetaan huomioon leikkausten ja sopeutusten sivuvaikutuksia, toisin kuin veronkorotuksia mietittäessä. Vaikutusarviointeja päätösten tueksi tarvittaisiin. On helppo säästää esimerkiksi opetuksen tuesta, sillä kyydistä pudonnut oppilas ei kunnan taloudessa heti näy. Se kuitenkin näkyy jossain kohtaa vähintään Suomen taloudessa ja todennäköisesti myös kunnan, vaikkakin viiveellä.
Arvoisa puheenjohtaja,
Maailmanpoliittiset laineet lyövät edelleen tsunamin jälkiaaltojen tavoin korkeana Suomeen työttömyytenä ja talouden taantumana, eikä Suomen hallituksella näytä olevan aallonmurtajaa tämän edessä vaan enemmänkin lisäpuhuria, joka lyö lisäpainetta entisestään kunnille. Tämä aiheuttaakin nyt suuria riskejä tähän meidän talousarvioon ja siinä pysymiseen.
Riskien takia ollaan helposti tilanteessa, jossa 0,8% veronkorotus on riittämätön ja jättää talousarvion liian epävarmalle pohjalle. Pienikin takapakki voi lyödä budjetin alijäämäiseksi ja tällöin ollaan jälleen tilanteessa, jossa tarvitaan lisää hallitsemattomia leikkauksia jo ennestään haastavissa tilanteissa oleviin palveluihin. Sivistys ja koulutus ovat todennäköisesti tällöin jälleen myös tulilinjalla.
Talousarvio sisältää rakenteellisia uudistuksia 15 miljoonan euron edestä seuraaville vuosille. Säästöjä ja etenkin näitä rakenteellisia uudistuksia täytyy ilman muuta tehdä, etenkin kun väestöpohjan ikäjakauma muuttuu. Tarkkaa tietoa näistä nyt esillä olevista rakenteellisista uudistuksista ei kuitenkaan vielä ole, joten niiden varaan ei voi siis tässä kohtaa laskea. Ensi keväänä tuskin etenee yksikään rakenteellinen uudistus kuntavaalien takia ja tiedossa on kuinka hankala näitä uudistuksia on saada eteenpäin. Myös siellä kovaa talouskuria vaativien joukossa.
Hyvät valtuutetut
Me emme valitettavasti kunnissa pysty juuri vaikuttamaan valtion päätöksiin, jotka kuntia kurittavat, vaan meidän tulee sopeutua annettuun. Nyt kun Suomen hallitus on päättänyt vähentää reilulla kädellä valtionosuuksia ja siirtää monia kustannuksia suoraan kuntien itsensä maksettavaksi, niin tämä aiheuttaa tietysti ongelmia meille. Tarvitaan siis niitä paljon puhuttuja ikäviä päätöksiä. Ne ikävät päätökset eivät kuitenkaan voi olla loppuun asti maksuttomien palveluiden heikentämistä ja säästämistä, joista kärsii kaikista eniten pienempi tuloiset. Nyt se ikävä päätös osuu verojen muodossa ja vielä ikävämpää on se, että tuo 0,8% veronkorotus on alakanttiin arvioitu ilman talouden nopeaa elpymistä.
Vihreä valtuustoryhmä hyväksyykin henkilöstösuunnitelman ja talousarvion, mutta esittää, että tulovero olisi ensi vuonna 9,4%.
Toivottavasti valtuutetuilla on rohkeutta nähdä tämän muutoksen tärkeys ryhmäpaineen tai vaalimenestyksen sijaan ja tehdä se kipeä ratkaisu 9,4% puolesta.
Vielä loppuun kysymys rahoitusjohtajalle, johon toivon rehellistä vastausta. Olisiko 1% korotus tässä taloustilanteessa parempi vaihtoehto.
(Rahoitusjohtajan vastaus kysymykseen oli, että 0,8 prosentista on puolueiden konsensus ja hän pitää sitä tärkeänä. Eli täysin suoraa vastausta ei kysymykseen saatu, vaan jätti mahdollisuuden avoimeksi myös 1% tärkeydestä.)