Seinäjoen kaupunginvaltuusto kokousti maanantaina 27.1.2025 yli neljä tuntia. Päätettävinä asioina oli muun muassa kaavoituskatsaus 2025, Seinäjoen kaupungin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma sekä kaupunkisuunnittelun, kaavoituksen ja rakennusvalvonnan maksut. Eniten keskustelu herätti kuitenkin kaupunginhallituksen esitys maksuttoman lauantaipysäköinnin jatkosta keskustan kadunvarsilla, josta valtuusto keskusteli lopulta yli kaksi tuntia ja äänesti kahdesti.
Seinäjoen Vihreä valtuustoryhmä kritisoi kovasanaisesti tässä taloudellisessa tilanteessa tehtyä päätöstä laittaa 120 000 euroa rahaa maksuttomaan pysäköintiin, kun samalla on leikattu voimakkaasti monista peruspalveluista, etenkin varhaiskasvatuksesta sekä koulutuksesta. Kritiikkiä sai myös esityksen puutteet siitä, kuinka maksuttoman pysäköinnin tuloksia mitataan sekä keskustan yrittäjien mielipiteen ohittaminen. 57% prosenttia keskustan yrittäjistä oli viimeisen puolen vuoden kokeilusta sitä mieltä, että mahdollinen raha tulisi mieluummin käyttää tapahtumiin ja muuhun keskustan kehittämiseen kuin maksuttomaan pysäköintiin.
Vihreät oli kuitenkin valmiina jatkamaan maksuttoman pysäköinnin kokeilua, kunhan se toteutetaan kunnollisin mittarein.
Vihreät esitti, että: Pykälä tulee palauttaa uudelleenkäsittelyyn. Kokeilua maksuttomasta pysäköinnistä on kehitettävä yhteistyössä Seipark oyn ja esimerkiksi hyvinvointialueen kanssa. Kokeilulle on asetettava todelliset tavoitteet ja mittarit, että voimme saada sen tuloksista tukea päätöksentekoon. Kokeilu on syytä toteuttaa parkkihalleissa kadunvarsien sijaan, sillä näin voimme kerätä riippumatonta tietoa kokeilun tuloksista.
Alla Vihreiden valtuutetun Laura Ala-Kokon ryhmäpuhe asiasta kokonaisuudessaan:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Viime kesänä teimme kaupunkiympäristölautakunnassa päätöksen kokeilla maksutonta kadunvarsipysäköintiä keskustan alueella lauantaisin. Peräänkuulutin kokouksessa kunnollisia mittareita kokeilun tulosten selvittämiselle, ja ainoaksi keinoksi löytyi kysely paikallisilta yrittäjiltä. Parempi sekin, kuin ei mitään, vaikka kovin tarkkaa tulosta ei kyselyillä ole saatavilla.
On ihan hyvä, että asiaa on nyt kokeiltu. Kyselyn tulokset eivät olleet vakuuttavia suuntaan tai toiseen, saimme sekä kiitosta että moitteita järjestelystä. Osa koki, että asiakkaat olivat ilahtuneita maksuttomuudesta, osa taas näki, miten paikat varasivat juna-asemalle suuntaavat ihmiset.
Niin sanottu maksuttomuus maksaa kaupunkilaisille 120 000 euroa vuodessa, ja tässä taloustilanteessa lautakunta päätti, ettei maksuttoman pysäköinnin kokeilua jatketa, saati oteta jatkuvaksi toimintatavaksi.
Onkin tärkeä huomata, että ilmaista pysäköinti ei ole koskaan. Maksuttoman pysäköinnin maksaa jokainen kaupunkilainen, parkkeeraa hän lauantaina kadunvarteen tai ei.
Maksuttomat paikat eivät lisää parkkipaikkojen saatavuutta keskustassa, päin vastoin. Kun pysäköinnistä on maksettava, ei autoa makuuteta turhaan paikalla, vaan seuraava asiakas pääsee jouhevasti käyttämään keskustan palveluita.
Tarkastellaanpa kaupunkimme talouden kokonaistilaa. Olemme juuri saaneet kuulla esimerkiksi, että kaupunki säästää varhaiskasvatuksesta pitämällä suurimman osan päiväkodeista kesällä kiinni kuusi viikkoa. Tämä tulee aiheuttamaan perheille suuria haasteita.
Millainen lapsiystävällinen kunta on se, joka pakottaa pienet lapset aloittamaan syksynsä väliaikaisessa hoitopaikassa, kun kaikki tutkimukset osoittavat pysyvyyden ja tuttuuden tärkeyden lapsen hyvinvoinnille. Muistettiinko tästä päätöksestä tehdä lapsivaikutustenarviointia?
Säästöt tästä päätöksestä ovat varhaiskasvatusjohtajan mukaan noin 200 000 euron luokkaa.
Tekemiemme säästöjen painopiste kohdistuu kaupungin ydintehtäviin – tehtäviin, joilla on suora vaikutus lasten hyvinvointiin ja perheiden arkeen. Peruspalvelut, kuten varhaiskasvatus, ovat avainasemassa kaupungin veto- ja pitovoiman kannalta. Kaupunki, joka panostaa peruspalveluihin, houkuttelee uusia asukkaita ja yrityksiä sekä pitää nykyiset tyytyväisinä.
Onko todella tärkeämpää saada auto lauantaina ilmaiseen parkkipaikkaan, kuin se, että perheet saavat lapsen päiväkotiin myös kesällä?
Eikö todellista yrittäjäystävällisyyttä olisi juuri se, että yritykset voisivat luottaa työntekiöidensä saavan lapselleen päiväkotipaikan myös kesällä? Se, ettei työntekijöiden tarvitse ottaa palkatonta vapaata, kun lasta ei saadakaan hoitoon? Entä yksinyrittäjät, kenellä heistä on varaa pitää kuuden viikon kesäloma?
Etenkin näiden viimeaikaisten säästöpäätösten valossa tämä päätös maksuttomasta pysäköinnistä on suorastaan moraalisesti kestämätön. Samoin taloudellisesti, mutta siitä ei tällä kertaa tunnuta välittävän.
Kerta kerran jälkeen, kun peräänkuulutamme leikkausten välttämistä esimerkiksi koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta, kieltäytyy suurin osa valtuustosta edes harkitsemasta asiaa. Säästöjä nyt vain on pakko tehdä, sanotaan.
Ja samalla ollaan valmiita laittamaan 120 000 euroa siihen, että muutama kuntalainen saa autonsa parkkeerattua maksuttomasti neljäksi tunniksi lauantaisin.
Valtuustossa kuulee myös kritiikkiä siitä, että haluamme pitää kiinni joistakin ei-lakisääteisistä palveluistamme. Miten on pysäköinnin maksuttomuuden laita. Voisikohan joku vielä tarkentaa, miten lakisääteistä maksuton pysäköinti olikaan?
Miten voimme perustella 120 000 euron kulut pysäköinnistä, kun samalla kerta toisensa jälkeen säästämme lasten ja perheiden kustannuksella?
Kiinnostavaa on minusta myös se, onko tässä 120 000 eurossa todella koko summa. Onko mukaan laskettu sitä, mitä uusien kylttien teettäminen ja asentaminen tulee kaupungille maksamaan? Tiedän, ettei se ilmaista tule olemaan. Tästä kuulisin mielelläni lisää.
Lisäksi, ilmaisen pysäköinnin vaikutuksia olisi syytä tarkastella kriittisesti. Kannustammeko tällä kestävään liikkumiseen vai turhaan autoiluun keskusta-alueella, mikä lisää liikennettä ja ympäristökuormitusta? Onko kaupunkikeskustan tarkoitus olla täynnä ihmisiä vai katujen varsilla nököttäviä autoja?
On myös huomioitava, ettei ilmaisen lauantaipysäköinnin ole tutkimusten mukaan, edes itse suorittamamme kyselyn mukaan, todettu parantavan keskustan yrittäjien tilannetta. Samaa on kokeiltu myös monissa muissa suunnilleen saman kokoisissa suomalaiskaupungeissa, Mikkelissä ja Lappeenrannassa esimerkiksi, eivätkä tulokset ole olleet toivottuja.
Maksuttoman pysäköinnin ajaminen on toki aika helppo keino kosiskella äänestäjiä. Harva tulee ajatelleeksi sen kustannuksia ja vaikutuksia kaupungin talouteen, sillä tuntuuhan se kivalta kun säästää muutaman euron.
Siitä on kuitenkin turha yrittää leipoa ratkaisua keskustan elinvoiman parantamiseksi. Keskustan elinvoimaisuus vaatii kokonaisvaltaisia ratkaisuja, kuten tapahtumia, vetovoimaisia palveluita ja toimivaa joukkoliikennettä, ei pelkkää autoilun suosimista.
Vaikka päätös siis saattaakin houkutella muutamia äänestäjiä, ei sitä voi kutsua vastuulliseksi talouspolitiikaksi.
Vaikka kaupunginhallituksen esitys nyt on vain kokeilla asiaa uudelleen, ei se mielestäni ole järkevä. Kadunvarsipysäköinnin vaikutuksista esimerkiksi yrittäjien tuloksen paranemiseen tai keskustassa vierailevien ihmisten määrään on hyvin vaikea saada mitään luotettavaa tietoa. Mielipiteiden kysyminen on tietenkin tärkeää, mutta saadaksemme luotettavaa tietoa, on myös muita mittareita oltava. Kaupunginhallitus ei ole asettanut kokeilulle tavoitteita, ei mittareita. Mitä siis teemme vuoden päästä? Päätetäänkö asia fiilispohjalta?
Eikö järkevämpää olisi vaikkapa tarjota maksutonta pysäköintiä parkkihalleissa, kuten toriparkissa? Siellä mittarit pystyisivät antamaan luotettavaa tietoa paitsi kävijämäärän muutoksista, myös pysäköinnin kokonaiskestosta ja uusien asiakkaiden määrästä. Olen useita kertoja kuullut, miten Seinäjoella ei osata käyttää parkkihalleja, joten samalla maksuttomuus kannustaisi kokeilemaan paitsi halleja, myös niissä parkkeeraamiseen käytettäviä äppejä.
Suhtaudun yleensä varsin positiivisesti kokeiluihin. Niiden tuloksia pitää kuitenkin pystyä mittaamaan kunnolla. Kokeilut on suunniteltava huolella, toivottu lopputulos on määriteltävä kunnolla, ja vielä kerran, tuloksia on pystyttävä mittaamaan. Tässä kaupunginhallituksen lanseeraamassa uudessa kokeilussa ei mikään näistä kriteereistä täyty.
Rahat kokeilun kustannusten kattamiseksi esitetään otettavaksi avustuksista, kustannuspaikasta 1302. Tahdon kuulla, mitä olisimme rahalla saaneet ilman tätä päätöstä. Olisiko ne käytetty esimerkiksi keskustan tapahtumiin, joita yrittäjät toivoivat tilanteensa parantamiseksi? Esityslistassa jää myös epäselväksi, ollaanko tekemässä lisätalousarviota vai muutoksia rahojen käyttökohteisiin.
En kuitenkaan tahdo Seiparkin joutuvan kaupunginhallituksen poukkoilevan ja harkitsemattoman päätöksenteon uhriksi, joten pakkohan meidän on korvata kokeilusta aiheutuneet kulut kulut.
Koska saamieni tietojen mukaan emme voi peruuttaa kaupunginhallituksen päätöstä,
Esitän, että palautamme pykälän uudellen käsittelyyn. Kokeilua maksuttomasta pysäköinnistä on kehitettävä yhteistyössä Seipark oyn ja esimerkiksi hyvinvointialueen kanssa. Kokeilulle on asetettava todelliset tavoitteet ja mittarit, että voimme saada sen tuloksista tukea päätöksentekoon. Kokeilu on syytä toteuttaa parkkihalleissa kadunvarsien sijaan, sillä näin voimme kerätä riippumatonta tietoa kokeilun tuloksista.
Meidän on tehtävä päätöksiä, jotka heijastavat arvojamme. Pyydän teitä vielä miettimään tarkasti, mihin rahamme käytämme, ja asettamaan ihmiset etusijalle.
Kiitos