Tuomas Ojajärvi piti Vihreiden ryhmäpuheen, hyvinvointikertomuksesta 2018 kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.11.2019
”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kiitän kattavasta hyvinvointikertomuksesta. Seinäjoella on paljon hyvää, mutta edelleen meillä on vielä ongelmakohtia, joiden kohteena on liiankin usein lapset ja nuoret. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvilla ongelmilla on valitettavasti tapana kertautua, jollei niihin päästä puuttumaan tarpeeksi nopeasti. Siksi olisi erityisen tärkeää, että nämä kohteet nähtäisiin aina kunnolla ennaltaehkäisevänä investointina tulevaisuuteen. Se tuo säästöä pidemmällä aikavälillä vaikka rahaa tässä vaiheessa jouduttaisiinkin satsaamaan.
Koska meidän päätöksemme vaikuttavat aina eniten näihin lapsiin ja nuoriin ja koska lapsiperheiden osuus Seinäjoella on yli 40%, niin keskityn puheessanikin juuri näihin tulevaisuuden toivoihin.
Seinäjoella laadukasta varhaiskasvatusta on pidetty tärkeänä. Siksi onkin ollut pettymys seurata, kuinka Seinäjoki kasvatti ryhmäkokoja ja otti käyttöön subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen edellisen hallituksen aikana. Vaikka meille on täällä moneen otteeseen vakuutettu, että kaikki halukkaat saavat kokoaikaisen hoitopaikan pelkällä ilmoituksella, olen valitettavasti törmännyt liian usein tilanteisiin, jossa perheen päivähoito-oikeutta on rajattu ja täysi oikeus on ollut mahdollista vain lastensuojelun kautta. Meillä siis on varaa kuormittaa lastensuojelua tilanteilla, joissa perhe itse tietää mikä heille olisi toimivin hoitoratkaisu? Tätä perheen omaa valintaa korostetaan kyllä kotihoidossa, mutta ohitetaan silloin kun perhe kokee päivähoidon olevan paras ratkaisu.
Surullista on ollut myös kuunnella hoitajien jaksamista, kun henkilökuntaa on liian vähän ja sijaisia on haastavaa saada. Ainakin osassa Seinäjoella toimivissa päiväkodeissa on ilmeisesti toiminnassa systeemi, jossa sijaista saa hakea vasta edellisiltana vaikka henkilökuntaan kuuluvan poissaolo olisi tiedossa aiemmin. Tällä tietysti säästetään, kun sijaista on hankala saada ja ollaan pakotettuja toimimaan pienemmällä miehityksellä. Työntekijöitä tämä järjestely ei valitettavasti säästä.
Onneksi byrokratiaa lisäävästä ja lasten epätasa-arvoisesta subjektiivisen oikeuden rajauksesta päästään eroon ensi syksynä. Toivottavasti myös henkilökunnan jaksamiseen kiinnitetään paremmin huomiota.
Peruskoululaisissa huoli keskittyy 8. ja 9.luokkalaisiin, jossa useampi kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Usein ongelmat kulkevat käsi kädessä ja yksi asia vaikuttaa toiseen. Ongelmat eivät synny hetkessä vaan niissä on muistijälki pidemmältä ajalta. Siksi kaupungin pitää olla valmis satsaamaan lasten hyvinvointiin jo koulutaipaleen alusta saakka. Meillä tulee olla resurssit kunnossa, jossa koululaisille on tarjolla nopeasti muun muassa koulupsykologin ja koulukuraattorien palvelut. Nyt näistä on laistettu liian monta vuotta ja menty liian vajaalla miehityksellä jolloin jonot ovat kasvaneet. Edelleen muutaman koulupsykologin virat odottavat määrärahojaan.
Opettajien jaksaminen on koko koulunkäynnin perusta lapsille ja nuorille. Siksi pitääkin jälleen miettiä, ovatko tuntikehykset liian kuormittavia ja onko opettajien jaksamiseen kiinnitetty tarpeeksi huomiota? Tässä yhtälössä kouluavustajia tulee olla tarpeeksi ja sijaiskäytäntöjen pitää olla toimivat.
Nuorisotyön vahvistaminen sekä nuorisotyön ja koulujen välisen yhteistyön lisääminen auttaa sekä opettajia että nuoria. Etsivään nuorisotyöhön panostaminen jo yläasteelle ehkäisisi monia ongelmatapauksia. Etsivän nuorisotyön näkökulmasta moni ongelma olisi hoidettavissa, kun niihin puututtaisiin ajoissa. Nyt resurssit valitettavasti menevät sinne missä ongelmat ovat jo kasaantuneet ja alkuvaiheen ongelmissa kamppaileva nuori jää liian helposti vaille tukea.
Lapsia ja nuoria tulee kannustaa kaikin tavoin myös liikkumaan ja harrastamaan. Harrastustakuulla lapsille voidaan saada mielekästä tekemistä. Harrastuksia ja tekemistä tarvitaan norkoilun sijaan koulun jälkeen, jolloin estetään ajautuminen pahan tekoon.
Lasten hyvinvointiin vaikuttaa myös kouluruokailu. Seinäjoella valitettavasti syödään hieman liian yksipuolisesti. Lähes joka kolmas ala-asteen 4.-5. luokkalaisista ilmoittaa ettei syö kasviksia tai hedelmiä joka päivä. Sen sijaan makeisia ja energiajuomia käytetään Seinäjoella enemmän kuin muualla Suomessa.
Hyvän ja monipuolisen kouluruuan kehittämiseen täytyy siis keskittyä jatkossakin ja tunnistaa ongelmakohdat.
Kiitoksia täytyy antaa Healhty Kids of Seinäjoki hankkeesta, joka on pyrkinyt vähentämään lasten ja nuorten ylipainoa monipuolisesti. Tekemistä tosin näyttää vielä Seinäjoella tässäkin asiassa riittävän.
Nuorisotyöttömien määrä on laskenut kahdessa vuodessa yli 5 prosenttiyksikköä, mikä on hieno saavutus, mutta vielä on tekemistä, että saamme luvun alle 10%. Koulutuksesta huolehtiminen on nuorille paras tapa auttaa työllistymisessä, joten meidän tulee pitää huoli monipuolisesta opiskelumahdollisuuksista kaupungissa jatkossakin. Toivottavasti myös palkkatuesta löytyy ratkaisuja nuorille työttömille. Kannustamme kaupungin yrittäjiä palkkatuen käyttöön ja olemaan mukana nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi edelleen.
Kun ongelmakohdat lasten ja nuorten kohdalla saadaan kuriin, se vähentää ongelmia nuorilla aikuisilla sekä vähentää menoja pitkällä aikavälillä. Nyt ollaan tilanteessa, jossa meidän tulee satsata moneen ongelmakohtaan, koska tämä ennaltaehkäisevä työ on liian monta vuotta jätetty säästöjä etsiessä huomioimatta.
Valitettavasti juuri käyty talousarvio- ja henkilöstökeskustelu näytti jälleen, että lapsista ja nuorista on mukava puhua, mutta kun satsauksia pitäisi tehdä puheet unohtuvat samantien.
Vihreä valtuustoryhmä hyväksyy vuoden 2018 hyvinvointikertomuksen ja toivoo positiivista suuntaa ja satsauksia ennaltaehkäisevään työhön tulevien vuosien kertomuksiin.”